Athletics Day

Moi!

Ihan hullua ajatella että on menny jo yli 20 päivää siitä kun lähdin Suomesta - huomenna perjantaina tulee tasan kolme viikkoa täyteen. Ja taas on tapahtumarikas viikko takanapäin! :) Tän viikon aikana oon viettäny aika paljon aikaa kavereiden kanssa - niin vaihtarikamujen kuin paikallisten kiwi-kamujen kanssa! En voi muuta sanoa kun että oon tosi onnekas että oon sopeutunu tänne näinkin hyvin ja saanu mahtavia uusia tuttavuuksia.

Viime perjantaina kokoonnuttiin ekaa kertaa yhteen kahden muun suomalaisen vaihtarin kanssa, jotka siis asuu myös Hamiltonissa mutta käydään kaikki eri kouluja. Oli ihanaa puhua suomea ja tulla täysin ymmärretyksi sanomisissaan :D Tosin suomi kuulosti kyllä pöljältä ja tönköltä kun ekat sanat pulpahti ulos suusta, niin nopeesti sitä tottuu toisen kielen kuulemiseen ja puhumiseen. En ollu mitenkään superhuolissani siitä miten tuun pärjäämään englanninkielen kanssa täällä eikä se sinänsä oo tuottanu isoja ongelmia, mutta mikään ei silti oo turhauttavampaa kuin se ettei saa ilmaistua itteensä samalla tapaa mitä on tottunu koska ei yksinkertaisesti löydä sopivia sanoja tai sanontoja ja joutuu käyttämään kiertoilmaisuja tms.

Lauantaina näin vielä uudestaan Vaulaa, jonka kanssa matkustettiin tänne yhessä sillon kolme viikkoa sitten. Syötiin ihania kotitekoisia hamppareita niiden terassilla ja pulahdettiin kuutamouinnille uima-altaaseen tähtitaivaan alla... Ai että, sitä ei Suomessa kovin usein (jos koskaan) pääse tekemään, ei ainakaan helmikuun lopulla. :D Sunnuntaina mentiin sit taas paikallisten kavereiden kanssa piknikille Hamilton Gardensiin, ihan mahtava päivä sekin!

Mutta noniin, nyt vähän tästä päivästä. Meillä oli siis koulussa Athletics Day, joka on näillä vuosittainen teemapäivä koko koululle. Täällä useimmissa kouluissa oppilaat on jaettu taloihin (vähän niinkuin Harry Potterissa), ja nää talot kilpailee toisiaan vastaan erilaisisa jutuissa, kuten urheilussa. Eli siis, tänään kaikki pukeutu oman talonsa väreihin ja kilpailtiin toisiamme vastaan erilaisissa urheilulajeissa kuten eripituisissa juoksuissa, pituus- ja korkeushypyssä, kuulantyönnössä ja kumisaappaanheitossa... :D Mun talon väri sattumoisin on sininen, joten pääsin hyödyntämään Suomi-teemaa!! En oo varmaan ikinä eläessäni tuntenu olooni niin isänmaalliseks kuin tänään!

Oli ihan superhauska päivä, ihmiset oli pukeutunu kaikkiin erilaisiin asuihin mitä meillä näkee lähinnä penkkareissa, yhteishenki oli tosi vahva ja porukka kannusti toisiaan ja oli ihan tunteella mukana kaikessa mitä tehtiin. Oli mahtavaa päästä osaks sitä! Aurinko porotti kans koko päivän ja parhaimmillaan asteet kipus aina +28 asti, ja hiki virtas ihan vaan seisoskellessa. Mukavat rusketus/palamisrajat molemmissa käsivarsissa t-paitahihoilla hillumisen jälkeen :D Mut kivaa oli! Tässä kuvien muodossa tunnelmia tältä päivältä:

 Pääsin ekaa kertaa täällä kunnolla käyttämään mun suomenlippua! Tässä harjottelen meijän takapihalla :D

 Vasemmalta: Gina, Dilraj, minä ja Britney

 Tässä näkyy vähän millasia noi meijän koulurakennukset on. Tuun joka aamu tän urheilukentän yli kun kävelen kouluun takaportilta päin ja noiden rakennusten takana on vielä lisää rakennuksia ja sit lopulta pääportti. Sokkeloinen kampus, mutta kyllä sitä alkaa löytää tiensä ainakin niihin luokkiin missä mulla on aineita!

 Tunsin itteni paikallisemmaks kun koskaan tähän mennessä, kun käytin sukkia jandalsien (eli sandaalien) kanssa. Jostain syystä se on täällä aika yleistä, ja ylipäätään noita jandalseja näkee jokaisella jalassa. :D

 Juoksukilpailut ja koko koulu kannustamassa!

 Sain tänään muutkin kannattamaan Suomea :D

 Year 13 <3

Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä... Mun atleetin ura rajottu tänään kumisaappaanheittoon, jossa nyt sattu käymään tällä kertaa näin. Ei menny saapas ihan siihen suuntaan mihin oli tarkotus (eteenpäin), mutta jos kyseessä olis ollu korkeusheittokisa olisin voittanu kirkkaasti!

Ylpeästi Suomea edustaen
- Eve

Paikallisia nähtävyyksiä

Heippa taas! :)

Viikonloppu tuli ja meni ja tänään piti taas palata kouluarkeen. Ei sillä, koulussa on ollut tosi mukavaa ja viihdyn hyvin nykyisessä ympäristössäni! Viikonloppuna pääsin näkemään jälleen uusia puolia nykyisestä kotikaupungistani. Lauantaina tapasin ensimmäistä kertaa mun paikallisen tukihenkilön, jonka luona tuun myös asumaan noin kuukauden verran kesäkuussa, kun mun oma hostperhe matkustaa Suomeen. Mun hostien poika asuu siis perheineen Suomessa, joten nää matkustaa sinne tapaamaan heitä ja entisiä suomalaisia vaihto-oppilaitaan.

Lauantaina kävin siis kahvilla tän mun tulevan väliaikaisen hostäidin, tai voisin kai sanoa paremminkin host-tädin ( :D ) kanssa, ja hän vei mut myös kävelylle läheisen Rotoroa-järven ympäri. Valitettavasti en tajunnut ottaa kameraa mukaan, mutta uskoisin meneväni sinne uudestaan, ihana muutaman kilometrin kävelyreitti palmupuiden varjoissa! Meillä oli mukavaa yhdessä, joten uskoisin pärjääväni hyvin myös asuessani siellä. Oikeastaan on ihan jännää nähdä saman kaupungin elämää toisen perheen silmin hetken aikaa - mutta onneksi vain hetken aikaa, sillä oikea hostperheeni on ihan mahtava ja oon niin kiitollinen kun mulla kävi näin hyvä tuuri perheasioiden kanssa.

Iltapäivällä hostiskä vei mut kattomaan Temple View -nimisessä kaupunginosassa sijaitsevaa mormonikirkkoa, joka on itse asiassa suurin mormonitemppeli koko eteläisellä pallonpuoliskolla. Saattaa kuulostaa kummalliselta paikalta iltapäiväkävelylle, mutta kuvista näkee kyllä, miksi!

Lauantai-iltana käytiin vielä hostien kanssa elokuvissa, mun eka Kiwi-leffa! Ei mitenkään maata mullistava, mutta ihan hauska komedia ja hienoja maisemia! Oli muuten vähän erilaiset leffaherkkuvalikoimat kun Verkatehtaan BioRexissä; juomavalikoima sisäsi lukuisten limsojen lisäksi siidereitä, oluita ja kuohareita ja omalle paikalleen olisi voinut tilata kokonaisia ruoka-annoksia kuten vaikkapa hampurilaisaterian, lisäksi Suomen suuret popparit vastasivat kooltaan näiden pienimpiä. Myös jäätelö kuului valikoimaan! Tää leffateatteri oli kyllä valtava, paljon isommat salit ja kankaat kuin mitä oon Suomessa nähnyt. Kiva kokemus!

Sunnuntaina rennon aamupäivän jälkeen suunnattiin tutkimaan Hamiltonin suosituinta nähtävyyttä, Hamilton Gardens -nimistä paikkaa. Kaupungin omistama ja ylläpitämä puistoalue houkuttelee vuosittain yli miljoona kävijää ja siellä järjestetään myös satoja tapahtumia ympäri vuoden. Nimensä mukaisesti Hamilton Gardens on siis puistoalue, joka sisältää yli 20 erilaista puutarhaa, joilla jokaisella on oma teemansa. Osa puutarhoista oli kunnostuksen alla ja uusia puutarhoja on myös rakenteilla, mutta esimerkiksi päästiin näkemään japanilainen, englantilainen, kiinalainen, italialainen, intialainen ja maorityylinen puutarha. Ihan mahtava paikka ja vieläpä ilmainen sisäänpääsy! :D Upeita sisäänkäyntejä, kukkaistutuksia ja suihkulähteitä. Kesäsunnuntaisin tarjolla on myös live-musiikkia ja kymmeniä erilaisia ruokakärryjä, joista mekin päädyttiin löytämään illallisemme. Edes pieni tihkusade ei haitannut, koska fiilis oli muuten niin korkealla. Oikein onnistunut ja mukava viikonloppu siis takana!

* kuvat saa tarkemmaksi klikkaamalla *

 Tää temppeli oli kyllä mahottoman vaikuttava, puutarha sen ympärillä oli myös supertarkasti ja hienosti laitettu ja hoidettu! Lauantaina oli mainio päivä säänkin puolesta, kuten kuvasta näkyy; kirkas sininen taivas ;)

 English Flower Garden

 Japanese Garden of Contemplation

 Bambupuiden keskellä - Chinese Scholar's Garden

 Näkymää kohti Waikato-jokea - Indian Char Bagh Garden

 Upeita siirtymiä ja sisäänkäyntejä puutarhojen välillä! Tässä yksi esimerkki...

Italian Renaissance Garden, tää oli varmaankin kaikista suurin noista ja myös yks vaikuttavimmista!

 Lisää renessanssiajan Italiaa...

 Tropical Garden

 Tosiaan kun oltiin kierretty puutarhoissa ja tultiin takaisin puistoalueen "keskusaukiolle" se olikin täynnä ruokakärryjä ja ihmisiä. Oih ja voih niitä tuoksuja! Tarjolla oli kaikkea perushamppareista, ranskiksista ja hodareista erikoisempiin maailmanmakuihin - jamaikalaista, meksikolaista, japanilaista, amerikkalaista...

Ja niinhän se oli että päädyttiin hostäidin kanssa todistamaan ruokakärryn mainoslause todeksi chilimakkarahodareiden myötä!

- Eve

Eka viikko takanapäin

Moikka!

Huh, ensimmäinen kokonainen viikko täällä on nyt selätetty. Aika on mennyt ihan älyttömän nopeesti! Toisaalta tuntuu, että olisin ollut täällä pidemmänkin aikaa, koska tän viikon aikana oon päässy näkemään ja kokemaan niin paljon uutta ja ihmeellistä.

Aloitin siis koulun tällä viikolla Fraser High -nimisessä koulussa. Se on noin 1500 oppilaan koulu, jossa nuorimmat on 12-vuotiaita ja vanhimmat 18. Vuosiluokat on jaettu Year 9 (nuorimmat), Year 10, Year 11 jne. Mä käyn vuosiluokkaa Year 13, joka on ns. senioriluokka eli näiden paikallisten viimeinen vuosi high schoolissa. Tuntuu pöljältä aatella, että Suomessa alotin lukion vasta viime syksynä ja täällä käynkin Suomen abivuotta vastaavaa vuosikurssia :D Muut senior year -opiskelijat on kyllä mun ikäsiä tai vuotta vanhempia, koska täällä se systeemi menee vähän hassusti niin, että jos on syntynyt alkuvuodesta voi aloittaa koulun aikaisemmin ja on siten ylemmällä vuosiluokalla kuin loppuvuodesta syntyneet (?).

Tiistaina käytiin hostiskän kanssa koululla viemässä tarvittavia papereita ja sopimassa mun lukujärjestysasioita. Siinä ei mennyt kuin puolisen tuntia, joten loppupäivän makoilin takapihalla työstämässä rusketusta... Keskiviikkona oli sitten ensimmäinen varsinainen päivä; käveltiin aamulla hostisän kanssa yhdessä kouluun, jossa sitten mulle ja muutamalle muulle uudelle oppilaalle näytettiin koulun kampus ja kaikki eri rakennukset. Kampusalue on aika iso ja monimutkainen ainakin näin alkuun, koska kaikki rakennukset näyttävät kutakuinkin samalta. Kyllä nyt kolmantena päivänä alkoi jo hahmottaa vähän, missä mikäkin paikka on! Monilla aineilla on oma rakennuksensa, ja niitä rakennuksiahan riittää: Block A, Block B, Block C jne... + isot urheilukentät ja liikuntasali.

Heti ekasta päivästä lähtien oon tavannu paljon uusia ihmisiä, ja kaikki on ollu ihan älyttömän ystävällisiä ja avuliaita! Ihan eri meininki kun Suomessa, jossa tuntemattomia ei pahemmin huomioida eikä nyt ainakaan mennä juttusille tai kysymään, tarvitseeko hän apua :D Jännitin kouluun menemistä vähän, koska en tiennyt yhtään mitä odottaa ja miten muhun suhtauduttaisiin, mutta nää kolme päivää on ollu kaikki tosi positiivisia ja onnistuneita! Nyt kun vaan yrittäis pitää mielessä kaikkien uusien tuttavuuksien nimet...

Opiskelen siis kuutta oppiainetta: englantia, historiaa, valokuvausta, draamaa, Classic studies ja Outdoor Education. Noille kahdelle jälkimmäiselle ei oikeestaan oo Suomessa vastinetta, mutta classic studies -kurssi on sekoitus historiaa ja englantia, tänä vuonna aiheena on antiikin Kreikka ja Rooma ja kurssilla tehdään vissiin aika paljon kirjallisia töitä. Outdoor Education puolestaan on vähän kuin liikkaa, mutta saatetaan kokeilla vähän erikoisempia lajeja kuten esim. vuoristopyöräilyä ja tehdään aika paljon opintoretkiä eli mennään vaikkapa telttailemaan tms. Oon tosi tyytyväinen mun nykyiseen lukujärjestykseen, vaikka sitä pitikin ensin vähän säätää!

Muutenkin oon päässy hyvin kiinni elämään täällä, ja päivärutiinit on alkanu jo vähitellen muodostua. Oon myös päässy näkemään enemmän tätä nykyistä kotikaupunkiani ja tänään hankin oman bussikortin ja tehtiin hostäidin kanssa testimatka keskustaan ja takaisin. Kaikki on siis tosi hyvin ja vaikka joka päivä väsyttää aika paljon, tunnen oloni onnelliseks ja iloseks! Nyt hyvillä mielin kohti viikonloppua ja uusia seikkailuja!

 Lukujärjestys. Koulu alkaa siis tavallisesti 8.50 mutta torstaisin poikkeuksellisesti 9.15 ja loppuu päivästä riippuen joko 14.55 tai 15.15. Group on ikäänkuin ryhmänohjaajantuokio, ja esimerkiksi eilen meillä oli tohon aikaan koko koulun assembly eli kokoontuminen jumppasalissa, jossa rehtori ja paikallinen "opiskelijakunnan hallitus" toivotti kaikki tervetulleeksi uudelle lukuvuodelle. Tuntien välissä on vain 5 min siirtymätauot, mutta kahden ekan tunnin jälkeen on pidempi välitunti ja vielä vähän pidempi lounastauko alkaa 13.20 joka päivä.

 Tänään otettu kuva Waikato-joesta, joka virtaa Hamiltonin kaupungin halki. Käytiin myös eräänä päivänä joenvarsikävelyllä, molemmin puolin kulkee nimittäin oikein nätit kävelyreitit! Hostit tosin varotteli, että siellä liikkuu etenkin pimeellä myös paljon kodittomia ja kaupungin ulkopuolella on tapahtunu rikoksiakin noilla joenpenkoilla sen takia.

 The Base on paikallinen ostoskompleksi, yks suurimmista koko maassa. Vielä en oo ihan läpikotaisin päässy sitä tutkimaan, mutta tarkoituksena olisi piakkoin...

 Tiger-kissa <3

 Täällä on kans ihan mahtavia auringonlaskuja!

Aamukahvi terassilla, hyvinkin tutunoloisesta mukista vieläpä!


- Eve

Daytrip to Tauranga

Moi taas! :)

Ensimmäiset päivät on kulunu supernopeasti, ja olen sopeutunut tänne mielestäni tosi hyvin. Oon saanu hyvin kiinni vuorokausirytmistä, ruoka on maistunut ja perhe on aivan ihana! Eilen pääsin näkemään ensimmäistä kertaa elämässäni Tyynenmeren, kun teimme päiväretken Uuden-Seelannin itärannikolle!

(KUVAT SAA TARKEMMAKSI KLIKKAAMALLA!)

Ajomatka Hamiltonista Taurangaan kesti vajaat kaksi tuntia, ja matka sujui joutuisasti upeita maisemia ihastellessa. En voi kylliksi painottaa sitä, miten kaunista täällä on. Minne tahansa katsookin löytää jotain uutta nähtävää, joka poikkeaa täysin niistä maisemista, joihin on Suomessa tottunut. Myöskään mitkään kuvat eivät tee kunniaa näille paikoille, vaan tulisi olla paikan päällä näkemässä, haistamassa ja kuulemassa ymmärtääkseen täysin miten upea paikka tämä on. Mutta siitä huolimatta yritän parhaani mukaan vangita kokemukseni täällä kuvien avulla!

Lähdimme matkaan aamulla puoli yhdeksän maissa, ajoimme ensin laajojen viljelysmaiden halki ja nousimme sitten Kaimai-nimiselle vuoristoalueelle, jossa pysähdyimme näköalapaikalle ihastelemaan maisemia. Selkeällä säällä horisontissa olisi näkynyt Taru Sormusten Herrasta -leffoista tuttu Mount Doom, mutta eilen oli liian pilvistä ja utuista, eikä vuorta näkynyt. Siltikin upeat maisemat!

Kaimailta laskeuduimme alas Tauranga -nimiseen rantakaupunkiin, joka on yksi maan tunnetuimmista merenrantakohteista.

Ennen rannalle suuntaamista kävelimme reilun 3 km reitin Mount Maunganuin (kuvassa yläpuolella) ympäri. Selkeästi suosittu aktiviteetti niin turisteille kuin paikallisillekin! 

Mount Maunganuin rinteillä tapasin ensimmäiset paikalliset lampaat! Kävelyreitti oli kerrassaan ihana - välillä tuntui kuin olisi kävellyt syvällä satumetsässä, välillä reitti poikkesi merenrantaan ja antoi näkymät kohti Taurangan satamaa, jonne isot risteilyalukset olivat poikenneet päiväksi.

Hostvanhemmat

Kävelyn jälkeen valmistimme herkullisen retkilounaan! Myös vettä kului runsain mitoin päivän mittaan, kun pilvet väistyivät ja aurinko porotti +30 asteen helteessä. Eivät ihmiset turhaan varoitelleet Oseanian helposti polttavasta auringosta, sillä vaikka laitoin useaan otteeseen monta kerrosta +50 -kertoimista aurinkorasvaa, hohkasivat käsivarret ja nenänpää punaisina päivän päätteeksi.

Lounaan jälkeen päästiin tositoimiin - nimittäin uimaan Tyyneenmereen! Paikallisten huvituksena oli Boogie Board, joka oli ikään kuin minisurffilauta, jonka päällä maattiin ja napattiin aaltoja. Munkin hosteilla oli tällainen, joten pääsin kans kokeilemaan ja se oli ihan superhauskaa! Varmaan ilmeestäkin jo näkee, mutta ehdottomasti yks hauskimmista jutuista mitä oon ikinä tehnyt. Oli ihan mahtava tunne kun onnistui ponnistamaan oikeaan aikaan niin, että aalto kantoi sut ihan rantaan asti - ei niin mahtava tunne kun lähtö epäonnistui ja nenä ja suu täyttyi suolavedellä :D Päivän päätteeksi olin rättiväsynyt ja jokainen pala kehosta kyllä tiesi liikkuneensa!

Paluumatkalla pysähdyttiin vielä ihailemaan McLaren Falls -nimistä paikkaa, jossa vanha joki on kuihtunut muutamaksi pieneksi vesiputoukseksi ja muodostanut vesialtaita kallioiden väliin. Myös täällä, kuten merenrannalla, oli paljon porukkaa viettämässä kaunista kesäpäivää. Pysähdyttiin myös hetkeksi Waikato-joen rannalle, jossa nautittiin limsat ja suklaakeksit ja tarkkailtiin joessa hurjastelevia vesiskoottereita ja veneiden laskua veteen. Tosiaan, päivän päätteeksi tiesi kyllä olleensa liikkeellä ja unta ei tarvinnut odotella, mutta oli kyllä kerrassaan mahtava päivä! Niin upeita paikkoja ja paljon uusia kokemuksia! Päiväretki tuntui lähentävän välejä hosteihin ja jää varmasti mieleen yhtenä kirkkaimmista muistoista tältä vuodelta!

Pitkä viikonloppu alkaa olla ohitse, ja huomenna koittaa jo ensimmäinen koulupäivä. Onneksi mennään vain käymään koululla "tutustumassa" eli viedään tarvittavia papereita ja keskustellaan jostain tarkemmista yksityiskohdista. Loppupäivä siis aikaa rentoutua ja nauttia hellesäästä ja keskiviikkona vasta tositoimiin! Ja nyt nukkumaan, että jaksaa...

- Eve