Hakuprosessi

Tässä siis jatkoa edelliseen postaukseen. :)

Vaihtovuosi on iso prosessi, joka alkaa jo kauan ennen koneeseen astumista. Kun on löytänyt itselleen sopivan järjestön, lähetetään alustava hakemus, käydään haastettelussa, täytetään englanninkieliset hakupaperit ja sitten odotellaan perhe- ja sijoitustietoja... Itse olen juuri tuossa viimeksi mainitussa odotteluvaiheessa. Onhan se jännittävää ja välillä hermostuttavaakin, kun tiedot ensi vuoden asuinpaikasta ja perheestä voivat kolahtaa sähköpostiin huomenna tai kahden kuukauden kuluttua. Toisinaan mieleen juolahtaa sekin, että mitä jos ei sopivaa perhettä löydykään. Pääsääntöisesti olen kuitenkin koittanut olla huolehtimatta turhia ja uskon kyllä, että asiat järjestyy just sopivasti ja ajallaan.

Mä hain vaihtoon kevättalvella 2016 tutkittuani viikkokausia eri järjestöjä ja mahdollisia kohdemaita. Hain kahden eri järjestön, AFS:n ja Exploriuksen kautta. Hakiessani en tiennyt varmaksi, mihin kohdemaahan haluaisin, mielessä päällimmäisinä oli siinä vaiheessa Yhdysvallat ja Australia. Lähetin noiden järjestöjen nettisivuilla alustavan hakulomakkeen ja noin viikon kuluessa minuun oltiin yhteydessä puhelimitse. AFS:n hakulomakkeessa piti jo liittää itsestään kuva sekä tietoja minusta ja perheestäni. Exploriuksella alustava hakemus oli lyhyehkö vapaamuotoinen teksti, jossa tuli kertoa vähän itsestään ja siitä, miksi haluaa lähteä vaihtoon.

Exploriuksen haastattelu oli ensin - haastattelu oli noin tunnin pituinen juttutuokio kotikaupunkini kirjastossa. Haastattelija oli paikallinen lukiolainen, joka oli ollut Exploriuksen kautta Australiassa vaihdossa. Aluksi vanhempani olivat myös läsnä ja keskustelimme yleisesti vaihtoon liittyvistä asioista. Noin puolet ajasta oli sitten kaksinkeskistä haastatteluaikaa, jossa haastattelija kysyi minulta kysymyksiä niin suomeksi kuin englanniksikin. Jännitin haastattelua tosi paljon, mutta loppupeleissä koko tilanne oli hyvin rento ja ohi hetkessä. Eniten haastattelussa jännitti varmaan juuri tuo englanninkielinen osuus sekä netistä lukemani kauhutarinat, että haastattelussa kysyttäisiin jotain Suomen politiikkaan liittyviä juttuja :D Englannin kieli oli aluksi kyllä tosi takkuista jännityksen takia, mutta kysymykset olivat tosi helppoja ja loppua kohden kielikin alkoi sujua paremmin. Kysymykset koskivat lähinnä minua; piti kertoa omasta luonteesta, suhteesta perheeseen ja kavereihin, mitä teen vapaa-ajalla, mitä odotuksia minulla on vaihdon suhteen jne. Lopussa kyselin myös haastattelijani omista kokemuksista.

AFS:n haastattelu oli joitakin viikkoja myöhemmin Tampereen eteläpuolella haastattelijan kotona. Haastattelijani oli AFS host-äitinäkin toiminut perheenäiti, jonka lapset olivat myös olleet vaihdossa. Tässä haastattelussa ei ollut lainkaan englanninkielistä osuutta, vaan juttelimme suomeksi vaihtoon liittyvistä asioista. Minulta kysyttiin aika samantapaisia kysymyksiä kuin Exploriuksenkin haastattelussa ja lisäksi myös muutamia "miten reagoisit, jos -?" kysymyksiä. Lisäksi haastattelija kertoi paljon omista ja lastensa kokemuksista ja AFS:stä järjestönä. Keskustelimme myös kohdemaista ja sain mukaani maavalintalomakkeen, jonka täytin kotona ja lähetin AFS-toimistoon.

Kului muutamia viikkoja, sain hyväksyvän vastauksen kummaltakin järjestöltä, varmistuin siitä, että Uuteen-Seelantiin haluan mennä ja sitten pohdimme, kumman järjestön kautta lähtisin. Iso ero oli siinä, että AFS tekee Oseaniaan lähtöjä vain vuoden alussa, Exploriuksen kautta olisi mahdollista lähteä myös ensimmäisen lukiovuoden jälkeen kesällä, kuten alunperin suunnittelin. Päädyimme lopulta siihen ratkaisuun, että vaikka AFS:n kautta lähteminen tarkoittaisi suunniteltua aiempaa lähtöä, kattava hinta ja luotettavuus vakuuttivat. Niinpä kesäloman alussa postilaatikkoon kilahti osallistumissopimus ja englanninkieliset hakulomakkeet.

Harkitsin hakevani myös YFU:n kautta, mutta siinä vaiheessa kun otin heihin yhteyttä, paikat Australia-Uusi-Seelanti -combo-ohjelmaan olivat jo menneet. Myös AFS:n 2 paikkaa Australiaan olivat menneet, joten se myös osaltaan ohjasi minua valitsemaan Uuden-Seelannin, jonne lähtöpaikkoja oli 7. Rotarien kautta lähtemistä tiedustelin myös, mutta ikärajoitusten vuoksi en olisi päässyt Australiaan ja Uuteen-Seelantiin on koko Suomesta vain 1 paikka, joten Oseaniaan pääseminen olisi ollut hyvin epätodennäköistä. Hassua oli se, että Suomen AFS:llä oppilaspaikkoja vuodelle 2017-2018 on Australiaan 2, Uuteen-Seelantiin 7, muihin maihin tasaisesti 5-20 välillä, mutta Yhdysvaltoihin liki 70. :D Exploriukselta sanottiin, että olin harvinaisen ajoissa asiani kanssa, mutta kuitenkin esim. AFS:n ja YFU:n monet kohdemaat olivat jo täynnä. Kannattaa siis olla ajoissa! Useimmissa järjestöissä alustava hakemus ja haastattelu eivät vielä sido mihinkään, joten voi hyvin hakea eri järjestöjen kautta ja miettiä rauhassa kohdemaan valintaa.

Elokuun alkuun asti oli aikaa täyttää englanninkieliset hakulomakkeet. Hakulomakkeiden täyttäminen oli toki aikaavievää, mutta ei läheskään niin katastrofaalista kuin mitä olin joidenkin kokemusten perusteella luullut. Lomakkeisiin sisältyi kyllä jos jonkinmoista; oma kirje isäntäperheelle, vanhempien lausunto, 3-sivuinen koulumenestykseen liittyvä paperinippu, lääkärintodistus, valokuvia, passikopio, perustietoja... Hoidimme yhden asian kerrallaan ja saimme kuin saimmekin paperit toimitettua ajoissa AFS:lle. Hankaloittava tekijä oli vain se, että lomakkeet tuli lähettää sähköisinä, joten kaikki piti ensin tulostaa, käyttää asianosaisilla allekirjoitettavina ja skannata sitten takaisin sähköiseen muotoon ja liittää hakemukseen. Hakemuksen laatiminen oli myös jännittävää ja haastavaa siinä mielessä, että siihen piti sisällyttää mahdollisimman paljon tietoa ja hyvää ensivaikutelmaa itsestä, sillä niiden papereiden perusteella host-perheet valitsevat itselleen sopivimman vaihtarin. Kirjettä kirjoitin valehtelematta useita tunteja, ja silti jälkeenpäin on tuntunut, että jotain siitä jäi uupumaan. :D

Nyt hakulomakkeet on lähetetty Uuden-Seelannin AFS:lle ja toivon mukaan siellä käy parhaillaankin kova kuhina, kun tulevat host-perheet soittelevat ja kyselevät ja heitä haastatellaan ja taustoja tutkitaan ja sopivia kouluja etsitään. AFS:n kautta Uuteen-Seelantiin lähtee vuoden vaihteessa laskujeni mukaan liki 70 vaihtaria ympäri maailmaa, Suomesta, Ruotsista, Islannista, Yhdysvalloista, Ranskasta, Italiasta jne. Kellään ei vielä ole perhettä, mutta tosiaankin sijoitus- ja perhetiedot voivat tulla minä hetkenä tahansa tai sitten - mitä todennäköisimmin - vasta joulukuussa. Tapaan kaikki Suomesta talvella lähtevät vaihtarit ensi kuun lopulla lähtöorientaatioleirillä, jota kyllä odotan tosi paljon! :) Se on siis seuraava etappi vaihtoprosessissani. Lisäksi on sata pientä ja isompaa asiaa, jotka tulisi hoitaa ennen lähtöä. Joitakin olen jo yrittänyt hoitaa ja koitan tehdä vähän kerrallaan nyt seuraavien kuukausien aikana, jotta ei paniikkistressi iskisi ainakaan hoitamattomien asioiden vuoksi juuri ennen lähtöä.

Ja ainiin...
Sain muuten tässä pari päivää sitten tietää tarkan lähtöpäiväiväni! Lähtö on keskiviikkona 25. tammikuuta klo 17.20 Helsinki-Vantaalta. Ja tänään, 17. lokakuuta lähtöön on tasan 100 päivää! Aika mieletöntä. Ehkä seuraavan kerran kirjoittelen tänne sijoitustiedoista... Ehkä. ;)

- Eve

Vaihtarijärjestöt

Moi taas! :)

Tällä kertaa kirjoitan Kainuun korvesta - syysloman vietto sujuu siis mökillä perheen kera. Kuten otsikko jo kertoo, en kuitenkaan aio kirjoittaa tekemisistäni täällä vaan vaihtarijärjestöistä ja vaihtoon hakemisesta ylipäätään. Toivon, että tästä postauksesta on apua erityisesesti niille, ketkä ovat kiinnostuneita hakuprosessista tai pohtivat vaihtoon lähtemistä!

 Mun vaihtarijärjestönä toimii siis AFS, mutta äitini oli aikoinaan vaihtarina YFU:n kautta, serkkuni muutama vuosi sitten Australiassa Exploriuksen kautta ja useampi tuttuni on ollut/on Rotaryn kautta maailmalla tai toiminut host-perheenä. Kaikilla meillä on ollut tosi hyviä kokemuksia eri järjestöistä, joten ei ole olemassa vain yhtä "oikeaa ja hyvää" organisaatiota. Vaihtovuosi on aina yksilöllinen kokemus, jonka vastoinkäymiset tai toisaalta onnistumiset eivät usein riipu järjestöstä ollenkaan. Kuitenkin vaihtarijärjestö on suuri tiedon ja tuen lähtö etenkin ennen lähtöä, mutta myös sen aikana ja kotiinpaluun koittaessa. Luonnollisesti itselläni on eniten kokemusta ja tietoa AFS:n toiminnasta, mutta hakiessani vaihtoon ja pohtiessani sopivaa järjestöä tutkin perusteellisesti myös muiden järjestöjen toimintaa, joten koitan kirjoitella myös niistä tietämykseni pohjalta!

Toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteet ovat suuri erotteleva tekijä järjestöjen välillä. On hyvä selvittää, toimiiko järjestö vapaaehtoistyön voimalla vai onko järjestö kaupallinen, voittoa tavoitteleva yritys. Kaupalliset järjestöt saattavat esim. maksaa perheille, jotta he ottaisivat kotiinsa vaihtarin. Tällöin saattaa käydä niin, että motiivina ottaa vaihtari perheeseen onkin raha eikä suinkaan vilpitön halu tutustua vieraaseen kulttuuriin. Järjestön kaupallisuus voi koitua vaihtarin epäonneksi, jos raha laitetaan yksilön hyvinvoinnin edelle. Vaihtovuodesta maksettava summa on sievoinen, joten sitä vastaan toivoo saavansa hyvää ja toimivaa palvelua sekä tukea ja turvallisuuden tunnetta järjestöltä.

Hinta
Vaihtovuodesta maksettava hinta riippuu järjestöstä ja kohdemaasta. Tärkeää on selvittää, mitä hinta pitää sisällään. Esim. AFS:n hinnat näyttävät ensivilkaisulla olevan kaikista korkeimmat. Tämä hinta pitää kuitenkin sisällään kaiken mahdollisen; vakuutuksen, mahdolliset viisumimaksut, koulumaksut (esim. koulupuku, koulumatkojen kustannukset, koulukirjat) jne. Exploriuksen nettisivuilla näkyvät hinnat ovat huomattavasti alhaisemmat, mutta niihin ei sisälly vaikkapa juuri vakuutusta, vaan se täytyy itse erikseen ostaa. Näin ollen halvemmalta vaikuttanut hinta saattaa todellisuudessa jopa tulla kalliimmaksi, kun siihen lisää ne pakolliset kustannukset, jotka eivät lähtökohtaisesti hintaan sisälly.

Tutki!
Järjestöä ja vaihtoa ylipäätään harkitessa paras tapa on etsiä tietoa. Vertailemalla muiden kokemuksia ja faktoja saa muodostettua hyvän kuvan eri järjestöjen toiminnasta ja siitä, mitä vaihtovuosi mahdollisesti voi pitää sisällään. On hyvä ottaa selvää esim. mahdollisista ikärajoituksista tai vaadittavasta koulumenestyksestä, järjestön tarjoamista valmennustilaisuuksista ennen lähtöä, mahdollisesti myös sen aikana tai jälkeen, säännöistä sekä muista käytännön asioista - asutaanko vuoden aikana yhdessä vai useammassa perheessä, onko vastaanottava järjestö sama kuin lähettävä järjestö, mihin aikaan vuodesta järjestö lähettää vaihtareita? Netistä tietoa löytyy mm. vaihtarijärjestöjen sivuilta, muiden vaihtareiden blogeista sekä joiltakin keskustelupalstoilta. Kannattaa myös rohkeasti ottaa yhteyttä järjestöjen edustajiin tai muihin vaihtareihin.

Tässä vielä lyhyet esittelyt muutamasta järjestöstä:

AFS (American Field Service)
AFS (perustettu 1914, vaihto-oppilastoiminta alkanut 1947) on Suomen vanhin vaihto-oppilasjärjestö, joka lähetti ensimmäiset suomalaiset maailmalle vuonna 1948. AFS on vapaaehtoistoimintaan perustuva, voittoa tavoittelematon järjestö. AFS:n kautta maailmalle lähtee vuosittain parisataa suomalaista, maavaihtoehtoja on yli 40. Kuten sanoinkin, AFS:n hinta on tosi kattava ja siihen sisältyy lähestulkoon kaikki mahdollinen omia henkilökohtaisia kuluja lukuunottamatta. AFS järjestää myös info- ja orientaatiotilaisuuksia - marraskuun loppupuolella menen viikonlopuksi Porvooseen, jossa pidetään kaikille talven 2017 lähtijöille orientaatioleiri. Tutkiessani eri järjestöjä monilla oli AFS:stä hyviä kokemuksia, eikä moitteita löytynyt nettipalstoilta juuri ollenkaan. Järjestö on alusta asti hoitanut oman osuutensa asioista hyvin ja antanut kyllä itsestään luotettavan ja toimivan kuvan.



YFU (Youth For Understanding)
YFU (perustettu 1951, ensimmäiset vaihtarit samana vuonna) on toimintaperiaatteiltaan hyvin samanlainen kuin AFS. Molemmat ovat luotettavia ja kokemusta löytyy vuosikymmenien ajalta. Suomesta YFU:n kautta voi lähteä vaihtoon yli 30 maahan ja kuten AFS, YFU on maailmanlaajuinen järjestö, joten kohdemaassa vaihtarin ottavat vastaan paikalliset YFU:n edustajat. Kohdemaissa on joitakin eroja, esim. YFU tarjoaa Australiasta ja Uudesta-Seelannista kiinnostuneille vain combo-ohjelmaa, jossa vietetään puoli vuotta kummassakin maassa.



Explorius
Explorius (perustettu 2000) on muihin järjestöihin verrattuna nuori järjestö. Järjestö on alunperin ruotsalainen, mutta toimii nykyään myös muissa pohjoismaissa. Maavaihtoehtoja ei ole yhtä paljon kuin em. järjestöissä, mutta Explorius lähettää vaihtareita kuitenkin ympäri maailmaa mm. Jenkkeihin, Oseaniaan ja Eurooppaan. Koska Explorius toimii vain pohjoismaissa, vastaanottaa vaihtarin kohdemaassa jokin toinen pieni yhteistyökumppani. Exploriuksen toiminnassa on joitakin kaupallisuuteen vivahtavia piirteitä, esim. joissakin kohdemaissa perheille maksetaan pientä hyvitystä. Exploriuksen ohjelmahintaan ei sisälly esim. vakuutus tai koulunkäynnistä aiheutuvat kulut.


Rotary
Rotarit eroavat toimintatavoiltaan monella tapaa muista järjestöistä, joten sitä on hankala verrata muihin. Rotarien kautta on ehdottomasti edullisinta lähteä vaihtoon. Muita eroavaisuuksia on esimerkiksi se, että vaihtovuoden aikana asutaan useammassa (yleensä 3-4) perheessä. Rotareiden kautta hakiessa valitaan useampia toivekohdemaita, joista osan täytyy olla ei-englanninkielisiä. Pääsääntöisesti joku toivemaa toteutuu, mutta nuorelta odotetaan ensisijaisesti valmiutta lähteä vieraaseen kulttuuriin, ei johonkin tiettyyn maahan. Kaikissa maissa on useampia Rotary-piirejä, ja nuorisovaihtoon haetaan oman paikkakunnan piirin kautta. Jos hakijoita on paljon yhtä piiriä kohden, kaikki eivät välttämättä saa paikkaa. Yleisesti ottaen Rotaryn kautta on siis hieman hankalampi päästä vaihto-oppilaaksi, mutta etu näkyy juuri esim. hinnassa. Rotary on maailmanlaajuinen, turvallinen järjestö, joka huolehtii vaihtareidensa hyvinvoinnista ja järjestää vuoden mittaan erinäisiä tapahtumia ja aktiviteetteja. Usemmat tuttuni ovatkin kuvailleet Rotareja "yhdeksi suureksi perheeksi".



Alunperin oli tarkoitus tiivistää vaihtarijärjestöt ja vaihtoon hakemisen eri vaiheet samaan postaukseen, mutta nyt huomaan tekstiä kertyneen jo sen verran, että ehkä parempi jakaa nämä kahteen erilliseen postaukseen... :D Tässä oli siis yleistä tietoa muutamista tunnetuimmista vaihtarijärjestöistä, on siis myös olemassa muita pienempiä järjestöjä, mutta heidän toimintaansa en ole sen kummemmin perehtynyt. Seuraavassa postauksessa kerron enemmän tuosta hakemisesta itsestään omien kokemuksieni kautta.


- Eve