100 päivää

Scroll down for English!! x


Moi taas!

Mun vaihtovuosi on nyt tullut siihen pisteeseen, että enää on jäljellä 100 päivää. Sata päivää täällä Uudessa-Seelannissa, sata päivää kunnes palaan takasin Suomeen. Tuntuu että eihän siitä ole kuin vähän aikaa kun kirjottelin tänne postauksen mun 100 päivän merkkipaalusta täällä. Eikä siitäkään tunnu olevan kauaa kun kirjottelin että on 100 päivää lähtöön, mutta vuosihan siitä on jo melkeen kulunu.

Mun fiilikset kotiinpaluusta heittelee laidasta laitaan. Sydäntä lämmittää saada viestejä perheeltä ja kavereilta että pian nähdään ja ei malteta oottaa, tai että on ikävä ja oisitpa jo täällä. Mäkin ootan sitä, mulla on ollu ikävä monia tärkeitä ja ihania ihmisiä siellä Suomessa ja ootan että nähään uudelleen. Mut kääntöpuoli tässä on se, että kotiinpaluu tarkottaa lähtemistä täältä - ja lähteminen tarkottaa hyvästejä.

Mutta tän postauksen tarkotus ei oo synkistellä! Oon nyt ollu ilosesti taas lomalla viikon verran ja toinen lomaviikko on vielä edessä ennen kuin koulu jatkuu taas - mutta vaan parin hassun viikon ajan. 3. marraskuuta on viimenen virallinen koulupäivä ja sen jälkeen on enää valmistujaiset ja loppukokeet! Ja siitä kuukausi eteenpäin, joulukuun alussa loppuu virallisesti tää mun vaihto-oppilasohjelma ja muut vaihtarit lähtee takasin kotimaihinsa ja munkin täytyy sanoa ekat hyvästit muutamalle läheisimmälle kaverille. Siihen päivään asti käytännössä jokanen viikonloppu on jo buukattu ja tiedossa on mm. AFS:n järjestämä End of Stay camp (eli "loppuleiri") ja viimenen Chapter Meeting jossa kiitetään hostperheitä ja annetaan lähtiäislahjoja yms. Tuntuu ihan oudolta miettiä ja suunnitella näitä kaikkia hyvästeihin liittyviä juttuja, kun tuntuu että vastahan meillä oli se Gateway -leiri jossa ekaa kertaa tavattiin muiden vaihtareiden kanssa... Mut niin se vaan on uskottava!

Toisin kun siellä Suomessa, täällä mennään kans kovaa vauhtia kohti kesää. Puihin on tullu jo lehdet ja kaikkialla on ihanan vehreetä (...sataa paljon...) ja lämpötilat alkaa hipoa kahtakymmentä. Rusketusta on jo havaittavissa!! Muistan kun ihailin vehreyttä ja luonnon runsautta sillon alussa ja nyt tuntuu ku ois tullu joku takaisinheitto mun vaihtovuoden alkuun, ja vähän niinku semmonen fiilis et ai, oliko tässä välissä jo muka talvi. :D Ai että kun tulee oleen outoa palata Suomeen kun on oikeesti kylmää ja lumista.

Mutta joo, elämähän hymyilee täällä edelleen. Tuntuu kyllä vähän siltä että tää mun vaihtovuosi ois niinkun söis ihanaa, herkullista pizzaa; mahollisimman hitaasti ja nauttien jokasesta suupalasta mut jos hetkekskin suljen silmät tai koitan haukata seuraavaa suullista niin joku onki napannu ison lohkon pois ja enää on vaan vähän jäljellä. Aika kuluu oikeesti ihan naurettavan nopeesti :D

Tällä ekalla lomaviikolla oon ottanu aika iisisti - viettäny aikaa perheen ja kavereiden kanssa. Mut tänään vaihtuu maisemat, nimittäin meen pääkaupunki Wellingtoniin muutamaks päiväks saksalaisen vaihtarin Julian kanssa!! Jännää nähä taas uutta seutua tästä kauniista maasta, ja onhan se sentäs pääkaupunki ;) Eli reissukertomusten merkeissä varmaan sit seuraavaan postaukseen! Terkkuja,

- Eve

ps. tässä vielä vähän kesän lähestymisen fiilistelyä kuvien muodossa!

In English:

I can't believe it, but my exchange year is at the point where I only have 100 days left. 100 days left to live my life in New Zealand, 100 days before I return to Finland. It feels like it was only a short while ago that I wrote a blog post about my first 100 days in New Zealand. Even writing a blog post about my last 100 days in Finland before my exchange year started doesn't seem that long ago, even though it has been almost a year.

My feelings about going back home are very controversial. It feels awesome to receive messages from my friends and family saying they miss me and they can't wait to have me back. And I can't wait to see them again, either. I've missed all the amazing and important people I have in Finland and I'm looking forward to being with them again. But the flipside to it is, going back home means leaving here - and leaving means goodbyes.

But this is not a post about that! I've been on school holidays for a week now and I still have another week to go. After that I return to school but only for a couple of weeks; 3rd of November will be my last official school day this year and after that it's just graduation and the final exams. Fast forward one month to the beginning of December and my exchange program officially ends and the other exchange students go back to their home countries. Until then pretty much every weekend is booked as we still have events like the End of Stay camp and a final Chapter Meeting coming up. It feels like just the other week that we had our Gateway camp where all the exchange students met for the first time! 

Unlike in Finland where it's getting to autumn, it almost feels like summer here. Every place is blooming and the leaves have returned to the trees! I can remember being so excited and overwhelmed by the greenery in the beginning of my exchange, and now it feels like I've had a throwback to that. Wait what, was there even a winter in between? Can't tell. It's going to be so weird to go back to Finland and to real coldness and snow. Brrh. 

But yeah, I'm still on the top of the world living my exchange here. It very much feels like eating a delicious slice of pizza; I wanna eat it slowly, enjoying every single bite. But everytime I close my eyes or lean in to take another bite, someone has already stolen a huge bit of it and all there's left is just a little piece of what it was. That's how ridiculously fast time goes by!!

On this first week of the holidays I've spent time with my family and friends; just having fun and relaxing a little. But tonight I'm heading to Wellington for a couple of days with an exchange student friend of mine!! Exciting. It's gonna be awesome to see yet another place in this beautiful country. So the next post will most likely be about my trip to the capital! Aaaand here are some photos of the 'going-into-summer' vibes ;)