Oikeastaan mun piti tehdä tää postaus jo pari päivää sitten - perjantaina kun tuli virallisesti täyteen yksi kokonainen kuukausi täällä Uudessa-Seelannissa - mutta on pitäny niin kovaa kiirettä viime päivinä että vasta nyt sain tilaisuuden istua rauhassa alas tietokoneen kanssa ja alkaa kirjoittaa! Niin se ensimmäisen kuukauden merkkipaalu tuli ja meni... Ei kyllä oo ikinä aiemmin mun elämässä ajan käsitys ollu näin sekaisin kuin nyt; samaan aikaan tuntuu siltä että olisin ollu täällä iät ja ajat ja tuntenu nää ihmiset koko mun elämäni, toisaalta tuntuu että saavuin vasta pari päivää sitten (tai niin ainakin tahdon uskotella itselleni..).
Nyt siis vähän enemmän kuluneen viikon tapahtumista! Viime viikonloppuna pääsin taas näkemään merta, kun ajettiin länsirannikolle Raglaniin viettämään sunnuntai-iltapäivää hostien kanssa. Vain noin 40 min ajomatkan päässä sijaitseva Raglan oli täysin erilainen kuin itärannikon Tauranga, mutta silti ihan mielettömän upea paikka! Rantaviiva jatkui silmänkantamattomiin ja horisontti tuntui viettävän maailman ääriin asti. 10-vuotias minä olisi pyörtynyt ihmetyksestä kun nähtiin ratsastajia laukkaamassa rantaviivaa pitkin... :D Raglan on siis pienehkö rantakaupunki ja yks maan tunnetuimpia surffauskohteita. Viime viikonloppuna oli laskuvesi ja aika hiljaista, mutta kuulemma nousuveden aikaan paikka muuttaa täysin muotoaan ja kuhisee surffaajia.
*kuvat saa tarkemmaksi klikkaamalla*
Kouluviikko sujui joutuisasti kuten aina; koulupäivät täällä tuntuu menevän paljon nopeemmin kuin Suomessa koska oppitunnit kestää vain 55 minuuttia, päivässä on vain 5 oppituntia (paitsi torstaisin 4) + kaks 40 minuutin taukoa. Koulusta mun täytyy jossain vaiheessa tehdä ihan erillinen postaus, siitä riittää sen verran paljon sanottavaa!
Maanantaina kävin kaupungissa kahvittelemassa Rebekahin kanssa, joka on just palannu takaisin kotiin vietettyään 5 kuukautta Ranskassa vaihdossa. Kuten aina, oli hauskaa jutella toisen vaihtarin kanssa ja vaihtaa mietteitä ja kokemuksia! Hassua oli esimerkiksi se että Rebekahin mielestä ranskalaiset ja eurooppalaiset yleensäkin on aika kylmäkiskoisia ja sisäänpäinsuuntautuneita ihmisiä, kun taas suomalaisten näkökulmasta ranskalaisia ja etelä-eurooppalaisia pidetään päinvastaisesti tosi ulospäinsuuntautuvina ja sosiaalisina ihmisinä :D Tässä ehkä aavistus siitä missä uusi-seelantilaiset seisoo koko maailman mittapuulla mitä kommunikoimiseen ja vuorovaikutukseen tulee...
Tiistaina meillä oli Draama-päivä koulussa, mikä tarkotti lupaa pukeutua mufteihin eli omiin vaatteisiin koulupuvun sijasta! Koko päivänä ei tarvinnu osallistua normaaleille oppitunneille vaan esitettiin meidän harjottelema kohtaus ja seurattiin myös muiden draamaryhmien aikaansaannoksia. Mua jännitti esiintyminen aika paljon, koska draamassa oon joutunu tosissaan astumaan mukavuusalueen ulkopuolelle; muut mun ryhmässä on opiskellu sitä useita vuosia ja on niin paljon edellä itsenä ilmaisemisessa ja kaikissa teknisissä jutuissa kuten äänen tai kehonkielen käyttämisessä. Puhumattakaan siitä että kaikki tapahtu vieraalla kielellä! Pääsin kuitenkin tavoitteeseeni enkä unohtanu yhtään vuorosanaa, joten olin supertyytyväinen itseeni! Koko päivä oli ehdottomasti yks parhaimmista koulupäivistä tähän mennessä, oli ihanaa taas nähä miten porukka kannusti toisiaan ja piti hauskaa yhdessä.
Keskiviikkona meillä oli Student Orientation, jossa oltiin ekaa kertaa kaikki 10 Hamiltonissa asuvaa vaihtaria koolla. Meitä on täällä 3 suomalaista, 2 argentiinalaista, 2 saksalaista, brasilialainen, ranskalainen ja ruotsalainen vaihtari, mutta ollaan aika hyvin kaikki sijoituttu eri puolille kaupunkia ja ollaan eri kouluissa myös. Mun kanssa samaa koulua käy vain toinen saksalaisista tytöistä, joka saapui vasta viikko sitten. Ollaan jo nyt tutustuttu toisiimme ja tullaan hyvin toimeen!
Torstai-iltana huomasin epäonnekseni potevani kurkkukipua, ja siitä lähtien ollaan menty lähinnä särkylääkkeiden ja vitamiinien voimalla. Eka paikallinen flunssa!! Oltiin suunniteltu jo pari viikkoa sitten koulukavereiden kanssa, että mennään perjantaina rullaluisteludiskoon ja eihän siitä nyt voinut jäädä paitsi. Mielenkiintoinen kokemus! :D Ennen sitä paistoin lettuja perheelle ja parille kuokkavieraalle siinä ohessa, maku oli kohdallaan mutta lätyn heittokääntöä täytyy vielä vähän treenata... Rullaluistelu oli ihan huippukivaa, tuntui ihan samalta kuin hokkareilla luisteleminen!
Oli superhauska ilta ja hyvä tapa juhlistaa ekan kuukauden merkkipaalua! Eilen toteutui yksi toinen odotettu aktiviteetti, kun suunnattiin kaikkien tän kaupungin vaihtareiden kanssa viettämään päivää Karapiroon, joka on n. 30 km matkan päässä Hamiltonista Waikato-joen rannalla. Jälleen yks ihan mahtava päivä hyvässä seurassa! Kuvat varmaan kertoo vähän paremmin mistä oikeastaan oli kyse, mutta roikuttiin siis kaikin voimin (kunnes pudottiin kyydistä) tollasen ilmalla täytetyn lautan päällä jota moottorivene veti :D Ja voi herranjestas että on paikat kipeenä tänään!
Että tällaista menoa tällä viikolla. Ens viikonloppuna taas lisää uusia kokemuksia; Tongariro Crossing Trip = 19,4 km vaellus tulivuorenrinteillä, Taru Sormusten Herrasta -trilogiasta tutun Mordorin maisemissa. Väsyttää pelkkä ajatuskin moisesta kävelystä, mutta silti looking forward to it!
Kaiken kaikkiaan mun eka kuukausi täällä on ollut ihan mieletön. Vaikka sitä omaa vaihtovuotta mietti ja puntaroi mielessä vaikka kuinka ja miten päin ennen lähtöä, tää tunne kun on oikeesti täällä ja kokee ja näkee näitä uskomattomia juttuja on ehdottomasti jotain mitä en olis ikinä osannu kuvitella ennalta. Vaikka Suomi on joka päivä mielessä, oon sopeutunu tänne tosi hyvin - paljon paremmin kuin olisin ikinä voinu toivoa, ja oon jo nyt kiintyny vahvasti mun elämään täällä. Paljon on vielä edessä, ihan varmasti niin ylä- kuin alamäkiä, mutta mulla on jo nyt tän ekan kuukauden kokemusten jälkeen niin älyttömän kiitollinen olo siitä että ylipäätään saan olla täällä ja kokea tän kaiken.
Mulla on siis kaikki täällä paremmin kuin hyvin. Säät alkaa täällä vähitellen viilentyä, maaliskuusta kun alkaa näiden syksy. Paljon on suunnitelmia tiedossa tuleville viikoille ja ens kuussa koittaa jo eka loma koulusta ja South Island Trip!! Koitan parhaani mukaan nauttia jokaisesta päivästä täysillä, koska kuten oon huomannu mun aika täällä tuntuu kulkevan vähintään kolme kertaa niin nopeesti kuin Suomessa. Tällä hetkellä se tarkoittaa nauttimista auringosta ja lämpimistä säistä vielä kun niitä riittää! Paljon rakkaita terveisiä sinne puolen maailmaa <3
- Eve
Hei, näitä sinun postauksia on todella mukava lukea. Olen nauttinut jokaisesta, hyvää jatkoa siellä edelleen.
VastaaPoistaKiitos! Ihana kuulla tällaista palautetta. :) Kaikkea hyvää sinne myös!!
PoistaKiitos erinomaisesta blogista! Tätä lukevat muutkin Vaulan läheiset kuin minä. Menestystä sinne!
VastaaPoistaVeikko
Vaulan isä
Kiitos, kiva kuulla! Terveisiä sinne Suomeen! :)
Poista