Taas ollaan siinä tilanteessa, että lähtöön on alle kaksi vuorokautta. Jospa tällä kertaa se pitäisi paikkaansa. Totta puhuen olen ollut itse asiassa kiitollinen lähdön viivästymisestä, sillä nyt olen saanut nukkua useampana yönä 12 tuntia, tavata vielä kavereita ja fiilistellä kaikessa rauhassa lähtöä. Niin, ja tietenkin pakata.
Halusin omistaa pakkaamiselle kokonaan oman postauksen, koska olen tässä kuluneen puolen vuoden aikana taivastellut monien kanssa sitä, miten ihmeessä onnistun sullomaan koko elämäni matkalaukkuun. Lisäksi lukiessani muiden blogeja ja haaveillessani omasta vaihtovuodestani pidin pakkauspostauksia yksinä mielenkiintoisimmista aiheista.
Luulin olevani hyvällä pohjalla pakkaamisen kanssa, sillä sitä on tullut harjoiteltua ahkerasti monien lomamatkojen yhteydessä. Onnistuin mielestäni suhteellisen kivuttomasti karsimaan vaatekaapistani tarpeelliset yksilöt kutakin lajiketta, valitsemaan viidet eri tarkoituksiin soveltuvat kengät ja kokoamaan tarpeelliset hygienia- ja kosmetiikkatuotteet matkustuksenkestäviin pussukoihin. Näiden lisäksi matkaan lähtee mm. kasa tuliaisia, suomiherkkuja sekä kirjeitä ja valokuvia Suomesta. Sain juuri ja juuri kaiken edellä mainitun sullottua matkalaukkuun, ja luulin kutakuinkin kaiken elintärkeän mahtuneen mukaan.
Se oli ennenaikainen ilo; ensimmäinen punnitus totesi, että laukku painoi lähes 35kg, mikä ylittää sallitun painorajan (23kg) yli 10 kilolla - laukku painoi siis enemmän kuin edes ylipainomaksujen kanssa saa koneeseen viedä. Pari tuntia, paljon hikeä ja vähän kyyneleitä myöhemmin laukun paino saatiin pudotettua 22kg ja takit, neuleet ja hupparit postipakettiin. :D Aikamoinen kasa vaatteita tuli myös karsittua, samoten osa tuliaisista sekä suklaalevyistä.
Olihan se pakkaaminen ihan omanlaisensa urakka, mutta onneksi se on nyt takanapäin (ja onneksi tarvitsee murehtia samalla skaalalla - tai isommalla - vasta 10kk päästä). Homma tuntui loputtomalta, kun aina vain tuntui löytyvän vielä jotain pientä, mikä tulisi ottaa huomioon tai muistaa pakata mukaan. Kannattaa siis aloittaa suunnittelu ajoissa. Ja tehdä pakkauslista. Kyllä olis hermoromahdus tullut jos olisinkin lähtenyt jo viime keskiviikkona, koska pakkauspuoli ei todellakaan ollut hoidossa vielä tiistaina!
Tässä kuvien muodossa kurkistus matkatavaroihini - tosin nämä kuvat otin ennen punnitusta, joten osa joutui sittemmin karsinnan alle. En laita vielä kuvia tuliaisista, koska perheeni lukee tätä blogia, mutta pistän kuvat sitten perille saavuttuani jonkin postauksen yhteyteen!
Näiden lisäksi mukaan lähtee 5 kengät (koulukengät, sandaalit, lenkkarit, converset ja toiset vapaa-ajan kengät), alusvaatteita, pari huivia, tosiaan ne 2 takkia (kevyt sadetakki ja vähän paksumpi takki talvikuukausien kylmiä säitä varten), kasapäin sukkia ja muutama yöppi. Ja tietenkin muistikirja + musitiinpanovälineet, Suomen ja Uuden-Seelannin liput, huilut ja nuotit, kamera, tietokone, kuulokkeet, pari kirjaa... Kyllähän siinä alkaa jo olla aika hyvin mun elämä kutistettuna tärkeimpiin tavaroihin. Joten niin se vaan on näköjään mahdollista saada elämänsä pakattua kasaan ja mukaan lähes vuoden reissulle.
Kieltämättä vähän hirvittää jos oonkin unohtanut jotain (koska oon nähny siitä niin monia unia) mutta onneksi ne on kaupat sielläkin ja kaikki elämiseen tarvittava pitäisi olla ihan hyvin saatavilla. Mutta siitä huolimatta sitä haluaa ottaa mahdollisimman paljon tuttuja, jo olemassa olevia tavaroita mukaan, ikään kuin sillä tavoin voisi viedä palasen kotia ja itseään uuteen ympäristöön. Hah. Tuun kyllä olemaan vielä enemmän pulassa sitten kotiinpaluun koittaessa, kun näiden lisäks pitäis tuoda kaikki vuoden aikana kertyneet vaatteet yms tavarat takaisinpäin :D ... Mutta se on sen ajan murhe se!
Huomenna viimenen kokonainen päivä Suomessa... huh, uskomatonta. Niin haikeeta ja niin jännittävää. En malta odottaa uusia seikkailuja, jotka mua odottaa!
- Eve
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaEve, osaat hienosti kuvata lähtötunnelmiasi. Myös valokuvat olivat mainioita. Varo, ettei Minttu jää laukkuun, kuten aikoinaan eräs Milli Tekirova -niminen kissa Turkissa!
VastaaPoista