Tänään se vihdoin tapahtui - sain kauan odotetut tiedot isäntäperheestä ja sijoituksesta. Ilmeisesti asioilla on tapana järjestyä parhain päin loppujen lopuksi, vaikka meinasihan se usko hieman hiipua ja viime viikot ovat kuluneet ankarassa stressissä. Ja aika viime tipassa se perhe tulikin; jos perheen olisi saanut tammikuun 10. päivää (eli ensi tiistaita!) myöhemmin, lähtö olisi siirtynyt helmikuulle. Nyt pääsen kuitenkin matkaan odotetusti keskiviikkona 25. tammikuuta, eli 19 päivän kuluttua!
Mutta nyt asiaan. Minulle löytyi perhe Hamiltonista, joka on reilun 160 000 ihmisen kaupunki Pohjoissaarella, reilun tunnin ajomatkan päässä Aucklandista, Uuden-Seelannin suurimmasta kaupungista. Hamilton on maan suurin sisämaakaupunki, mutta sieltä on vain n. tunnin ajomatka Tyynen meren rannalle molemmin puolin maata.
Perheekseni sain todelliset isäntäperhekonkarit; hostvanhempinani toimiva vanhempi pariskunta on toiminut hostperheenä yli 10 vaihto-oppilaalle, mukaan lukien muutamalle suomalaiselle. Heillä on kaksi poikaa, jotka molemmat ovat muuttaneet jo pois kotoa ja perustaneet perheen. Toinen pojista oli aikoinaan Suomessa vaihto-oppilaana, ja asuu nykyään Vantaalla perheensä kanssa! Toinen poika asuu perheineen maaseudulla aivan Hamiltonin läheisyydessä, ja hostvanhempani käyvät viikottain tervehtimässä siellä pientä lastenlastaan.
Mahtava nykyteknologia mahdollisti sen, että olimme jo tänään yhteydessä hostvanhempiini Skypen välityksellä, ja juttua riittikin reilun kahden tunnin ajan. He vaikuttivat todella mukavilta ja ihanilta ihmisiltä, ja uskon meidän tulevan hyvin toimeen! On mahtavaa, että heillä on niin paljon kokemusta vaihto-oppilastoiminnasta ja suomalaisuudesta myös. Perheeni on myös matkustamassa Suomeen ensi kesänä tapaamaan poikaansa ja tämän perhettä, sekä heidän entisiä suomalaisia vaihtareitaan, ja sopivat siinä jo treffit myös mun vanhempien kanssa! :D Tuon reissun ajan tulen asumaan jonkun toisen perheen luona, mutta muuten perheen on tarkoitus tarjota minulle koti koko vaihtovuoteni ajaksi.
Hamilton on sijainniltaan mahtava, sillä moniin mielenkiintoisiin paikkoihin on suhteellisen lyhyt ajomatka, ja myös kaupungin sisäinen julkinen liikenne on kuulemma toimivaa. Perheeni myös sanoi haluavansa tarjota minulle mahdollisuuden nähdä mahdollisimman paljon Uutta-Seelantia ollessani siellä. <3
Koulusta oli hieman ristiriitaista tietoa, sillä AFS oli laittanut lomakkeisiin kouluksi Fairfield College nimisen koulun, mutta isäntäperhe ilmoitti koulukseni Fraser High Schoolin. Luultavasti tulen opiskelemaan tuossa jälkimmäisessä. Se sijaitsee 2 km matkan päässä tulevasta kodistani, joten matkat taittuvat hyvin kävellen. Uudessa-Seelannissa ovat käytössä koulupuvut, mutta helpotuksekseni Fraser High Schoolin uniformu on aika simppeli; tytöillä musta kynähame, vaaleansininen t-paitahihainen kauluspaita sekä mustat kengät. Ehkä talvella koulupukuun kuuluu myös joku pitkähihainen, sen näkee sitten. Koulusta tulen kertomaan lisää myöhemmin, kun tiedän varmaksi kumpaa koulua tulen käymään ja olen oppinut talon tavoille! ;)
Tuleva kotini tulee olemaan Hamiltonin lähiössä, kuitenkin n. 5 km päässä kaupungin keskustasta. Talo on omakotitalo, ja tulen saamaan oman huoneen ja jopa oman kylppärin! Perheessä on myös kissa, Tiger. Mun mielestä on ihan mahtavaa, että perheellä on paljon kokemusta vaihtaritoiminnasta, ja yhteisiä mielenkiinnonkohteitakin löytyi aika reilusti, mm. musiikki, elokuvat, matkusteleminen ja retkeily. Vaikka hostvanhempani käyvät töissä, he tuntuivat painottavan kovasti myös perheen yhteistä aikaa iltaisin ja loma-aikoina, mikä on mahtavaa.
Olen kyllä yksi onnekas tyttö tällä hetkellä. On vaikeaa kuvailla niitä tunteita jotka purskahtelivat pintaan tänään, mutta ehkä se kertoo jo jotain, että koko päivä on mennyt hymy huulilla ja kyllähän niitä onnenkyyneliä vuodatettiin ja tanssahdeltiin onnesta. Tuntuu vain niin mielettömältä, kun viikkojen stressi ja huoli poistui harteilta ja on varma tieto siitä, milloin menen, minne menen ja keiden luokse menen. Tänä vuonna on ollut paljon ongelmia hostperheiden löytämisessä, ja tähän mennessä vain minulla ja yhdellä toisella suomalaisella on perhe - ja kuin ihmeen kaupalla hänkin on sattunut sijoittumaan Hamiltoniin ja tulemme mitä luultavimmin käymään samaa koulua. Onhan se kiva tietää, että on joku jonka kanssa matkustaa liki kahden vuorokauden pituinen matka Aucklandiin ja että suomalaista tukea on tarjolla lähellä tarpeen koittaessa.
Niin, lähtö todella koittaa pian. Päivälaskuri näyttää tänään 19 päivää, eli 2,5 viikkoa... Uskomatonta. Tällä hetkellä fiilis on ihan loistava ja tuntuu, että olen valmis lähtemään elämäni seikkailuun! -25 pakkasten jälkeen ajatus Uuden-Seelannin kesähelteistä on aika mieltä ylentävä ajatus. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää - mm. aivan kulman takaa tuleva ikioma koeviikko, jotta saan kolmannen jakson opintoni suoritettua ennen lähtöä. Tiedossa on myös kavereiden ja sukulaisten tapaamista, hostperheen tuliaisten viimeistelyä, muuttoilmoituksen laatimista sekä läksärit! Seuraavat viikot tulevat varmasti kulumaan kuin siivillä, mutta ei haittaa. I'm ready!
- Eveliina
Onneksi olkoon! Vai on talossa tiikeri? Mintulle tuskin kannattaa asiaa mainostaa, tulee mustasukkaiseksi.
VastaaPoista