Tällä kertaa kirjoitan Kainuun korvesta - syysloman vietto sujuu siis mökillä perheen kera. Kuten otsikko jo kertoo, en kuitenkaan aio kirjoittaa tekemisistäni täällä vaan vaihtarijärjestöistä ja vaihtoon hakemisesta ylipäätään. Toivon, että tästä postauksesta on apua erityisesesti niille, ketkä ovat kiinnostuneita hakuprosessista tai pohtivat vaihtoon lähtemistä!
Mun vaihtarijärjestönä toimii siis AFS, mutta äitini oli aikoinaan vaihtarina YFU:n kautta, serkkuni muutama vuosi sitten Australiassa Exploriuksen kautta ja useampi tuttuni on ollut/on Rotaryn kautta maailmalla tai toiminut host-perheenä. Kaikilla meillä on ollut tosi hyviä kokemuksia eri järjestöistä, joten ei ole olemassa vain yhtä "oikeaa ja hyvää" organisaatiota. Vaihtovuosi on aina yksilöllinen kokemus, jonka vastoinkäymiset tai toisaalta onnistumiset eivät usein riipu järjestöstä ollenkaan. Kuitenkin vaihtarijärjestö on suuri tiedon ja tuen lähtö etenkin ennen lähtöä, mutta myös sen aikana ja kotiinpaluun koittaessa. Luonnollisesti itselläni on eniten kokemusta ja tietoa AFS:n toiminnasta, mutta hakiessani vaihtoon ja pohtiessani sopivaa järjestöä tutkin perusteellisesti myös muiden järjestöjen toimintaa, joten koitan kirjoitella myös niistä tietämykseni pohjalta!
Toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteet ovat suuri erotteleva tekijä järjestöjen välillä. On hyvä selvittää, toimiiko järjestö vapaaehtoistyön voimalla vai onko järjestö kaupallinen, voittoa tavoitteleva yritys. Kaupalliset järjestöt saattavat esim. maksaa perheille, jotta he ottaisivat kotiinsa vaihtarin. Tällöin saattaa käydä niin, että motiivina ottaa vaihtari perheeseen onkin raha eikä suinkaan vilpitön halu tutustua vieraaseen kulttuuriin. Järjestön kaupallisuus voi koitua vaihtarin epäonneksi, jos raha laitetaan yksilön hyvinvoinnin edelle. Vaihtovuodesta maksettava summa on sievoinen, joten sitä vastaan toivoo saavansa hyvää ja toimivaa palvelua sekä tukea ja turvallisuuden tunnetta järjestöltä.
Hinta
Vaihtovuodesta maksettava hinta riippuu järjestöstä ja kohdemaasta. Tärkeää on selvittää, mitä hinta pitää sisällään. Esim. AFS:n hinnat näyttävät ensivilkaisulla olevan kaikista korkeimmat. Tämä hinta pitää kuitenkin sisällään kaiken mahdollisen; vakuutuksen, mahdolliset viisumimaksut, koulumaksut (esim. koulupuku, koulumatkojen kustannukset, koulukirjat) jne. Exploriuksen nettisivuilla näkyvät hinnat ovat huomattavasti alhaisemmat, mutta niihin ei sisälly vaikkapa juuri vakuutusta, vaan se täytyy itse erikseen ostaa. Näin ollen halvemmalta vaikuttanut hinta saattaa todellisuudessa jopa tulla kalliimmaksi, kun siihen lisää ne pakolliset kustannukset, jotka eivät lähtökohtaisesti hintaan sisälly.
Tutki!
Järjestöä ja vaihtoa ylipäätään harkitessa paras tapa on etsiä tietoa. Vertailemalla muiden kokemuksia ja faktoja saa muodostettua hyvän kuvan eri järjestöjen toiminnasta ja siitä, mitä vaihtovuosi mahdollisesti voi pitää sisällään. On hyvä ottaa selvää esim. mahdollisista ikärajoituksista tai vaadittavasta koulumenestyksestä, järjestön tarjoamista valmennustilaisuuksista ennen lähtöä, mahdollisesti myös sen aikana tai jälkeen, säännöistä sekä muista käytännön asioista - asutaanko vuoden aikana yhdessä vai useammassa perheessä, onko vastaanottava järjestö sama kuin lähettävä järjestö, mihin aikaan vuodesta järjestö lähettää vaihtareita? Netistä tietoa löytyy mm. vaihtarijärjestöjen sivuilta, muiden vaihtareiden blogeista sekä joiltakin keskustelupalstoilta. Kannattaa myös rohkeasti ottaa yhteyttä järjestöjen edustajiin tai muihin vaihtareihin.
Tässä vielä lyhyet esittelyt muutamasta järjestöstä:
AFS (American Field Service)
AFS (perustettu 1914, vaihto-oppilastoiminta alkanut 1947) on Suomen vanhin vaihto-oppilasjärjestö, joka lähetti ensimmäiset suomalaiset maailmalle vuonna 1948. AFS on vapaaehtoistoimintaan perustuva, voittoa tavoittelematon järjestö. AFS:n kautta maailmalle lähtee vuosittain parisataa suomalaista, maavaihtoehtoja on yli 40. Kuten sanoinkin, AFS:n hinta on tosi kattava ja siihen sisältyy lähestulkoon kaikki mahdollinen omia henkilökohtaisia kuluja lukuunottamatta. AFS järjestää myös info- ja orientaatiotilaisuuksia - marraskuun loppupuolella menen viikonlopuksi Porvooseen, jossa pidetään kaikille talven 2017 lähtijöille orientaatioleiri. Tutkiessani eri järjestöjä monilla oli AFS:stä hyviä kokemuksia, eikä moitteita löytynyt nettipalstoilta juuri ollenkaan. Järjestö on alusta asti hoitanut oman osuutensa asioista hyvin ja antanut kyllä itsestään luotettavan ja toimivan kuvan.
YFU (Youth For Understanding)
YFU (perustettu 1951, ensimmäiset vaihtarit samana vuonna) on toimintaperiaatteiltaan hyvin samanlainen kuin AFS. Molemmat ovat luotettavia ja kokemusta löytyy vuosikymmenien ajalta. Suomesta YFU:n kautta voi lähteä vaihtoon yli 30 maahan ja kuten AFS, YFU on maailmanlaajuinen järjestö, joten kohdemaassa vaihtarin ottavat vastaan paikalliset YFU:n edustajat. Kohdemaissa on joitakin eroja, esim. YFU tarjoaa Australiasta ja Uudesta-Seelannista kiinnostuneille vain combo-ohjelmaa, jossa vietetään puoli vuotta kummassakin maassa.
Explorius
Explorius (perustettu 2000) on muihin järjestöihin verrattuna nuori järjestö. Järjestö on alunperin ruotsalainen, mutta toimii nykyään myös muissa pohjoismaissa. Maavaihtoehtoja ei ole yhtä paljon kuin em. järjestöissä, mutta Explorius lähettää vaihtareita kuitenkin ympäri maailmaa mm. Jenkkeihin, Oseaniaan ja Eurooppaan. Koska Explorius toimii vain pohjoismaissa, vastaanottaa vaihtarin kohdemaassa jokin toinen pieni yhteistyökumppani. Exploriuksen toiminnassa on joitakin kaupallisuuteen vivahtavia piirteitä, esim. joissakin kohdemaissa perheille maksetaan pientä hyvitystä. Exploriuksen ohjelmahintaan ei sisälly esim. vakuutus tai koulunkäynnistä aiheutuvat kulut.
Rotary
Rotarit eroavat toimintatavoiltaan monella tapaa muista järjestöistä, joten sitä on hankala verrata muihin. Rotarien kautta on ehdottomasti edullisinta lähteä vaihtoon. Muita eroavaisuuksia on esimerkiksi se, että vaihtovuoden aikana asutaan useammassa (yleensä 3-4) perheessä. Rotareiden kautta hakiessa valitaan useampia toivekohdemaita, joista osan täytyy olla ei-englanninkielisiä. Pääsääntöisesti joku toivemaa toteutuu, mutta nuorelta odotetaan ensisijaisesti valmiutta lähteä vieraaseen kulttuuriin, ei johonkin tiettyyn maahan. Kaikissa maissa on useampia Rotary-piirejä, ja nuorisovaihtoon haetaan oman paikkakunnan piirin kautta. Jos hakijoita on paljon yhtä piiriä kohden, kaikki eivät välttämättä saa paikkaa. Yleisesti ottaen Rotaryn kautta on siis hieman hankalampi päästä vaihto-oppilaaksi, mutta etu näkyy juuri esim. hinnassa. Rotary on maailmanlaajuinen, turvallinen järjestö, joka huolehtii vaihtareidensa hyvinvoinnista ja järjestää vuoden mittaan erinäisiä tapahtumia ja aktiviteetteja. Usemmat tuttuni ovatkin kuvailleet Rotareja "yhdeksi suureksi perheeksi".
Alunperin oli tarkoitus tiivistää vaihtarijärjestöt ja vaihtoon hakemisen eri vaiheet samaan postaukseen, mutta nyt huomaan tekstiä kertyneen jo sen verran, että ehkä parempi jakaa nämä kahteen erilliseen postaukseen... :D Tässä oli siis yleistä tietoa muutamista tunnetuimmista vaihtarijärjestöistä, on siis myös olemassa muita pienempiä järjestöjä, mutta heidän toimintaansa en ole sen kummemmin perehtynyt. Seuraavassa postauksessa kerron enemmän tuosta hakemisesta itsestään omien kokemuksieni kautta.
- Eve
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti